Viestintä & PR

Informaatiovaikuttaminen on moderni riesa, eikä se koske vain poliitikkoja ja julkishallintoa

Trollit kirmaavat internetissä ja valeuutiset valtaavat alaa. Perinteisen median oheen on muodostunut uudenlainen viestintäympäristö, joka antaa kyytiä klassiselle tiedottamiselle. Moderni viestijä ei kalpene informaatiovaikuttamisen edessä, vaan tiedostaa sen mahdollisuuden kaikilla toimialoilla.

Informaatiovaikuttaminen on moderni riesa, eikä se koske vain poliitikkoja ja julkishallintoa

Propagandaa, valeuutisia ja internet-trolleja. Informaatiovaikuttamista on ollut kautta aikain, mutta viimeistään sosiaalinen media on saanut tilanteen räjähtämään käsiin ja tehnyt vaikuttamiskampanjoista aiempaa tehokkaampia. Perinteinen media on menettänyt portinvartijan roolinsa, sillä Internet tarjoaa väärien faktojen eli disinformaation levittäjälle lähes rajattoman yleisön sekä välineet heidän saavuttamisekseen.

Omaa agendaansa voi lähteä ajamaan kuka tahansa ja milloin tahansa. Ei tarvita kuin alkeelliset kuvanmuokkaustaidot, niin väärää viestiä julistava twiitti on valmis. Lähes jokaisen taskusta löytyy älypuhelin, jolla syntyy muokattu video. Puhumattakaan deepfakesta ja sen mahdollistamista konnankoukuista.

Voiko meille käydä kuin Maria Ohisalolle? Kyllä voi.

Hyvä esimerkki totuuden muuntelusta on viime viikolla levinnyt video, jossa Maria Ohisalon ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon keskustelua oli manipuloitu. Editoidulla videolla Ohisalo näyttää vastaavan Halla-aholle, että hallitus pitää kiinni ulkomaalaisten turvallisuudesta ja se menee suomalaisten edelle. Todellisuudessa Ohisalon vastaus on poimittu aivan toisesta yhteydestä eli hänen vastauksestaan Veronika Honkasalolle.

On selvää, että video pyrkii ajamaan maahanmuuttokriitikoiden agendaa ja hakee poliittista hyötyä. Sen tarkoitus on lietsoa äänestäjiä sekä Ohisaloa että tämän puoluetta vastaan ja ylipäätänsä iskeä kiilaa maahanmuuttomyönteisten ja -vastaisten kansalaisryhmien väliin.

Vaikka esimerkkitapaus on politiikasta, se ei tarkoita, etteikö vastaavaa voisi tapahtua myös muualla.

Valheellisia väittämiä, joilla vaikutetaan käyttäytymiseen, ajatuksiin ja mielipiteisiin

Disinformaatioon perustuvilla vaikuttamiskampanjoilla pyritään ennen kaikkea vaikuttamaan kohteen käyttäytymiseen, ajatuksiin ja mielipiteisiin. Yritysten kohdalla valheellisia viestejä voidaan kohdistaa asiakkaisiin, osakkeenomistajiin tai muihin sidosryhmiin ja ne ovat omiaan esimerkiksi lietsomaan epäluottamusta ja heikentämään yrityksen mainetta.

Vaikuttamista voidaan tehdä esimerkiksi lähettämällä päätöksentekoa hankaloittavaa informaatiohälyä, leimaamalla yrityksen johto ja päättäjät kyvyttömiksi hoitamaan tehtäviään tai kärjistämällä yhteiskunnallisia tilanteita ja keskusteluita, joihin yritys tavalla tai toisella liittyy.

Kaikessa informaatiovaikuttamisessa ei ole takana mitään syvempää ideologiaa. Vaikuttamiskampanjoita voidaan käynnistää myös dollarin kuvat silmissä vilkkuen tai ihan vain siksi, että se ylipäänsä on mahdollista.

Informaatiovaikuttamisella hankaloitetaan akuutin kriisin hoitamista ja sytytetään uusia tulipaloja

Informaatiovaikuttaminen haastaa viestinnän asiantuntijat ja viestinnästä vastaavat kahdella tapaa. Se voi astua kuvaan jonkin todellisen kriisin aikana, mutta se voi olla myös kriisin alkulaukaus.

Kun kyse on todellisesta kriisitilanteesta, informaatiovaikuttaminen pyrkii hankaloittamaan sen hoitoa ja siihen liittyvää kriisiviestintää. Vaikuttamaan pyrkivät tahot voivat luoda kriisin keskelle tekaistuja toimijoita ja levittää väärää informaatiota. Kun organisaatio on samaan aikaan kriisissä ja trollihyökkäyksen kohteena, tilanne on vähintäänkin haastava.

Informaatiovaikuttaminen voi myös olla kriisi jo itsessään. Tällöin kyseessä on kriisityyppi, joka perustuu puhtaasti manipuloidulle informaatiolle. Organisaatio joutuu altavastaajan asemassa kumoamaan vääriä faktoja ja puolustamaan omaa näkökantaansa.

Viestintäympäristön muutokset ja uudenlaiset kriisityypit ovat tulleet jäädäkseen, eikä niiden edessä kannata laittaa käsiä silmille ja sormia ristiin toivoen, että nämä kohut ohittavat meidät sujuvasti. Sen sijaan on tartuttava härkää sarvista: hyvä ennakointi ja mahdollisimman pitkälle mietityt toimintamallit takaavat, ettei sormi mene suuhun tosipaikan tullen.

Neljä askelta informaatiovaikuttamisen kampittamiseen

  1. Opettele tunnistamaan informaatiovaikuttaminen: sen tavoitteet ja tekniikat.
  2. Tarkkaile toimintaympäristöä jatkuvasti ja tunnista varhaiset varoitusmerkit.
  3. Analysoi havaitut riskitilanteet ja reagoi, mikäli vaikuttamiskampanjaan liittyvä riski on merkittävä.
  4. Käy tilanne läpi jälkikäteen ja opi siitä.

 

Kirjoittaja

Suomen kielestä ja sen käytöstä syttyvä viestijä, joka kesyttää irralliset sanat kokonaisiksi virkkeiksi ja tajunnanvirran vaikuttavaksi tekstiksi. Nauttii eniten päivistä, jolloin voi todeta oppineensa jotakin uutta.