Älä jätä mielipidevaikuttajan roolia muille – kolme vinkkiä mielipidekirjoitusten hyödyntämiseen

Mielipidekirjoitukset ovat yritykselle vaikuttava ja kustannustehokas tapa vahvistaa asiantuntijuutta ja ottaa omistajuutta oman alan kysymyksissä. Johanna Lassy-Mäntyvaara viestinnän asiantuntijatoimisto Näkyvältä kertoo, kuinka yritykset voivat hyödyntää mielipidepalstoja viestinnässään.

Mediaviestinnässä mahdollisuudet ovat monet. Perinteisten tiedotteiden ja räätälöityjen juttuvinkkien rinnalle yritysten kannattaa lisätä viestinnän työkalupakkiin mielipidekirjoitukset sekä blogien vieraskynät.

Unfairin yhteistyökumppani, viestintäyrittäjä Johanna Lassy-Mäntyvaara kokosi kolme vinkkiä sanomalehtien mielipidepalstojen hyödyntämiseen:

1. Kohdenna viestisi

Aloita samoilla tärkeillä peruskysymyksillä, jotka liittyvät kaikkeen viestimiseen: Mitä, miksi ja kenelle? Mihin asiaan haluat ottaa kantaa ja mitä saavuttaa? Kenen on tärkeää tietää mielipiteesi? Suunnittele kirjoituksesi sisältö ja julkaisupaikka vastausten pohjalta.

Hyvässä mielipidekirjoituksessa esitetään aluksi väite ja mielipide, joita on korkeintaan kolme. Perustele sitten väitteesi faktojen ja konkreettisten esimerkkien kautta. Taustoita, mutta älä lähde harhailemaan. Pidä teksti tiiviinä, 3 500 merkkiä on hyvä maksimimäärä.

Muista myös, että kyseessä ei ole markkinointiteksti. Jätä oman yrityksesi esittely tekstistä kokonaan pois. Yrityksesi ja tittelisi voit mainita tekstin lopussa kirjoittajan nimen yhteydessä.

Case-esimerkki: Tarinalähtöisen palvelumuotoilun asiantuntijayritys Tarinakone halusi mediaviestinnän avulla muistuttaa tarinatermien merkityksestä ja vahvistaa ääntään alan pioneerina. Yritys kohdensi viestinsä viestinnän ammattilaisille – tarinoiden tekijöille – sekä tarinallistamisesta potentiaalisesti hyötyville yrityksille.  Tämän rajauksen pohjalta julkaisukanaviksi valikoituivat Kauppalehden Debatti-palsta ja viestinnän ammattilaisten järjestön Viestijät-foorumi.

2. Ajattele mediaa laajasti

Helsingin Sanomien Vieraskynä-palsta ja Kauppalehden Debatti-palsta lienevät parhaiten tunnettuja paikkoja asiantuntijakirjoituksille, ja molempien kautta tavoittaa laajan yleisön. Juttuja voi tarjota suoraan toimituksiin, yhteystiedot löytyvät netistä.

Mahdollisuudet mielipidekirjoituksille ovat kuitenkin paljon laajemmat. Mielipideosastoja löytyy myös aluelehdistä ja erikoisaikakauslehdistä. Suurin osa medioista julkaisee kirjoitukset sekä painetussa että sähköisessä versiossaan.

Lisäksi mielipidekirjoitukset tarjoavat erinomaista sisältöä sosiaalisen median kanaviin, joissa keskustelua voi jatkaa. Tästä on hyvä tehdä oma suunnitelmansa.

Ota myös blogit mukaan suunnitteluun. Eri alojen järjestöt ja ammattilaisyhteisöt julkaisevat blogeja, joihin voi tarjota vierailijakirjoitusta. Niiden kautta viestin voi saada kohdistettua hyvinkin tarkkaan rajatulle kohderyhmälle. Osa järjestöistä poimii parhaita asiantuntijakirjoituksia uutiskirjeisiinsä.

3. Seuraa ja reagoi

Mielipidekirjoituksissa asiantuntijat ottavat kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Kirjoitus voi olla vastine jo julkaistuun tekstiin. Vastine on hyvä tapa saada oma asiantuntemus mukaan ajankohtaiseen keskusteluun.

Tämä vaatii oman alan keskustelun seuraamista ja nopeaa reagointia. Mitä sellaista ajassa liikkuu, johon meidän asiantuntemuksemme tuo lisäarvoa? Mitä alallamme keskustellaan ja mistä pitäisi keskustella?

Esimerkiksi kiinteistövälittäjä ja kiinteistöalan kouluttaja ottaa Aamulehden mielipidepalstalla kantaa Porin asuntomessutalojen ratkaisuihin käytännön asumisen kannalta.

Nuorten uravalmiuksia edistävä Taloudellinen tiedotustoimisto puolestaan haastaa vanhempia miettimään, tietävätkö he, mitä nuori osaa.