Toimiiko yrityksesi visio? Tarkista se kahdella kysymyksellä

Kuvittele, jos elokuvan loppuhetkillä James Bond päättäisikin, ettei hänen selkänsä enää kestä revittelyä ja hän lähtisikin lepäämään kotiin. Kuvittele, että kirjan viimeiset kymmenen sivua on revitty irti. Tai kuvittele, että lause yhtäkkiä

Kuvattu tilanne on sama, jos yrityksen visio paljastuu mitäänsanomattomaksi jargoniksi. Tällöin strategian tärkeimmän elementin vaikuttavuus ja ymmärrettävyys pienenee.

Usein visio rakennetaan hyvältä kuulostavaksi korulauseeksi, ylätason kuumaksi ilmaksi tai niin neutraaliksi, että se ainoastaan toteaa yrityksen olemassaolon perimmäisen syyn. Visiosta tulee pahimmassa tapauksessa sana-akrobatiaa, jossa pääpaino on sanojen ensivaikutelmien, konnotaatioiden ja tulkinnan analysoinnissa. Tavoite on silloin vääristynyt sloganmaiseen sanailuun ja huomio siirtynyt pois toimintaa ohjaavasta ajatuksesta. Lopulta käsissä on haaleaa sanataidetta, joka ei maistu millekään eikä inspiroi ketään. Ei siis ole ihme, että todistetusti strategia ei suurelta osin toteudu yrityksissä.

Visio, eli mitä haluamme olla

Vision on oltava:

1. Inspiroiva
2. Tavoitteellinen
3. Kunnianhimoinen
4. Ajan myötä kehittyvä

Vision tarkoitus on inspiroida. Se saa työntekijät sitoutumaan ja on tarpeeksi korkealle tähtäävä, mutta ei mahdottomalta kuulostava.Toimiva visio toimii yrityksen suunnan kulmakivenä ja tarjoaa yleisnäkymän kehitysstrategiaan. Visio ei ole ole viestinnässä käytettävä punchline vaan kuvaus yrityksen tulevaisuuden tavoitteista. Visio, joka ei sisällä tavoitetta, on strategioiden yksi yleisimmistä sudenkuopista.

Tarkastellaan muutamaa esimerkkiä:

”Olemme kaikilla markkina-alueillamme kaikenkokoisten yritysten ykköskumppani.” Tässä on toki tavoitetta, mutta tähän on työntekijöillä vaikea tarttua, sillä se kertoo, että haluamme olla kaikkea aivan kaikille. Se ei ole erityistä eikä inspiroivaa. Jo yhden sanan muuttaminen tai lisääminen voisi ohjata ajatukset uusille urille.

”Kolmen vuoden päästä olemme kotimaamme markkinajohtaja omalla toimialallamme ja työntekijöiden määrä on pystytty tuplaamaan.” Tämä esimerkki visiosta on haalea, vaikka se tavoitteen sisältääkin. Vision tulisi olla sellainen, että yrityksen työntekijöillä on vahva tahto sitoutua siihen. Pelkkä yrityksen liiketoiminnan kasvattaminen ei motivoi ketään, sillä se on liiketoiminnan perusperiaate. Tällainen visio ei myöskään ajan kuluessa pysty kehittymään, sillä se vanhenee, olipa tavoite toteutunut tai ei.

Nämä tunnettujen yritysten visiot toimivat jo paremmin:

Rovion visio on luoda ikivihreä viihdebrändi.
Disneyn visio on tehdä ihmiset onnellisiksi.
Ikean visio on luoda parempaa arjen elämää meille tavallisille ihmisille.
Ben & Jerry´sin visio on tehdä parasta mahdollista jäätelöä, kaikista mukavimmalla tavalla.
Patagonian visio on käyttää kaikkia resurssejaan puolustaakseen elämää Maan päällä.

Näistä rohkein on Patagonian visio, ja se kuulostaakin lähes melodramaattiselta. Kuitenkin tämä visio on lunastettu. Visio on ohjannut koko konsernin toimintaa suunnitelmallisesti.

Huom. Kuten vision kuuluu, on osa edellämainittujen yritysten visioista eläneet ja muuttuneet näistä raflaavista esimerkeistä.

Toimiiko visiosi?

Voit tarkistaa visiosi toimivuuden kahdella kysymyksellä:

1. Onko visio tehty asiakkaat ja henkilöstö mielessä?

Jos visio tehdään kulmahuoneessa johtoryhmän kanssa, se näyttää johtoryhmää miellyttävältä visiolta. Tämä ei ole ongelma, mikäli kyseessä on erilaiset sidosryhmät hyvin tuntevat ihmiset. Lopputulos voi olla tässä tapauksessa käytännönläheinen ja toimintaa ohjaava.

Paras tapa kuitenkin varmistua koko henkilöstöä motivoivasta lopputuloksesta on käyttää ryhmäajattelua. Tässä hiljaista tietoa ja tietotaitoa edustavat henkilöstön edustajat tuodaan yhteen keskustelemaan ja tuomaan esille omia ajatuksiaan johdetusti. Ryhmäajattelussa ei unohdeta myöskään asiakkaita sekä muita relevantteja sidosryhmiä, jotka voivat omalta osaltaan vaikuttaa vision toteutumiseen. Ryhmäajattelun toteuttamiseen vision laatimiseksi on olemassa monia eri työkaluja kuten työpajat, yksilöhaastattelut, asiakastestaukset sekä sähköiset kyselyt.

Lue lisää kohderyhmien tärkeydestä strategian toimivuudelle Johannan blogikirjoituksesta.

2. Onko visiolle olemassa toteutussuunnitelma?

Millään ei ole väliä, jos vision toteutumiseksi ei ole suunniteltu käytännön toimenpiteitä. Kyseessä ei tarvitse olla eksplisiittinen suunnitelma, mutta visiota täytyy peilata yrityksen pitkän ja lyhyen aikavälin toimintaan. Visio ei ole tarkoitettu seinätauluksi. Tulostakaa seinälle ennemminkin suunnitelmat, jotka kertovat ymmärrettävästi, miten visio aiotaan toteuttaa.

Kysykää itseltänne, miten visio näkyy markkinoinnissa, viestinnässä, myynnissä ja henkilöstön kehittämisessä. Määritelkää onnistumisen mittaristot sekä aikataulu. Visiot – vaikka ajassa elävätkin – ovat strategiakauteen, yleensä noin 3–5 vuoteen, sidottuja.

On myös äärimmäisen tärkeää olla realistinen. Tämä onkin syy, miksi toteutussuunnitelma on vision happotesti. Onko yritykselläsi resursseja, tekijöitä tai motivaatiota toteuttaa suunnitelmaa, jota visio vaatii? On totta, että vision täytyy haukata enemmän kuin voi niellä, mutta se ei saa olla utopistinen ja tukehduttava. Tällainen visio ei inspiroi; se lamauttaa ja lannistaa.

Vision aika ei ole ohi, mutta pelkkänä sanahelinänä visio on arvoton. Sitä ei kannata pitää tyhjiössä pyhänä tekstinä, jota ei saa muuttaa ja joka on kriittisen keskustelun yläpuolella. Kun visio on rakennettu järkevästi ja yhdessä, se on hyvä keskustelun ankkuri ja teema, jota käydään kerta toisensa läpi yrityksen linjauksia tehdessä.