Digi & Web

Web-trendejä vuodelle 2020

Käyttökokemuksen parantaminen on nykyaikaisten verkkosivustojen suunnittelussa etusijalla. Listasimme trendejä uudelle vuodelle ja vuosikymmenelle paremman käytettävyyden ja tavoitteellisen verkkosivustosuunnittelun näkökulmasta. Nappaa vinkit talteen, mikäli sivustouudistus on ajankohtainen.

Web-trendejä vuodelle 2020

1. Dark mode eli tumma tila

Useat tietokone- ja mobiilisovellukset ovat hyödyntäneet jo tovin silmiä (ja energiaa) säästävää tummaa värimaailmaa. Verkkosivustoilla tummaa tilaa käytetään toistaiseksi vielä harvakseltaan. Kun selaimet osaavat tunnistaa käyttäjän preferenssin väripaletille, käyttäjä näkee mahdollisesti jo ensimmäisellä vierailullaan itselleen sopivan version sivustosta. Tämä ominaisuus vauhdittanee tumman tilan esiinmarssia myös verkkosivustoilla.

Progressiivisten web-sovellusten ja muiden tekniikoiden myötä raja verkkosivustojen ja (mobiili)sovellusten välillä hämärtyy entisestään.

Asiakkaamme Treilin Opiskelijahelppari-projektin sivustolla on käytössä valokatkaisin, josta saa tumman tilan päälle ja pois.

2. Saavutettavuus

Saavutettavuuden niputtaminen trendiksi ei välttämättä tee sille oikeutta, mutta näin tärkeästä asiasta lienee hyvä mainita aina tilaisuuden koittaessa. Saavutettavuus verkkosivustoilla sekä sovelluksissa yms. vastaa terminä fyysisen toimintaympäristön esteettömyyttä. Suunnittelulla pyritään saamaan sellainen lopputulos, että mahdollisimman moni voi käyttää palvelua riippumatta toimintakyvystä. Vuonna 2019 voimaan astuneen saavutettavuusdirektiivin myötä julkisen sektorin verkkosivustojen pitää täyttää WCAG-ohjeistuksen AA-tason kriteerit. Vaikka direktiivi ei kosketa yksityistä sektoria, on yritysten etu rakentaa verkkosivustoistaan ja mobiilisovelluksistaan mahdollisimman saavutettavia.

Yleinen harhakäsitys on, että saavutettavasta verkkosivustosta hyötyy vain pieni marginaaliryhmä. On kuitenkin arvioitu, että yli miljoonalla suomalaisella on haasteita tai rajoitteita, jotka on syytä ottaa huomioon verkkosivustojen suunnittelussa. Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki, sillä hyvin suunniteltu sivusto parantaa käyttökokemusta. Uutta verkkosivustoa rakennettaessa saavutettavuutta kannattaa miettiä jo alkumetreillä, sillä se koskettaa sisältöjä, visuaalista ilmettä ja käyttöliittymää sekä teknistä toteutusta.

Lue Juuso Vuorisen vinkit sivuston saavutettavuuden varmistamiseen!

3. Mikrointeraktiot ja -animaatiot

Liikkeellä on pitkät perinteet verkkosivustojen suunnittelussa, sillä 90-luvulla jokaiselle sivustolle haluttiin saada liuta gif-animaatioita sekä laidasta toiseen rullaavia tekstejä. Tämä trendi vaipui onneksi aika nopeasti unholaan. 2000-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä liikettä on käytetty esimerkiksi kuvakaruselleissa ja erilaisissa siirtymäanimaatioissa, jotka käynnistyvät esimerkiksi vieritettäessä sivustoa alas.

Nykyään liikkeellä ja animaatioilla on selkeä, pelkästä koristeena toimimisesta poikkeava funktio. Viimeistellyn ilmeen lisäksi mikroanimaatiot opastavat ja ohjaavat käyttäjää. Niillä sulavoitetaan käyttökokemusta ja välitetään visuaalista informaatiota siitä, mitä esimerkiksi painiketta klikatessa tapahtuu. Oikein käytettynä mikrointeraktiot pienentävät virhepainallusten määrää, kun käyttäjä tietää, mitä sivuston eri elementtien kanssa vuorovaikutettaessa tapahtuu.

Asiakkaamme Sarastia Rekryn sivustolla usein kysyttyjen kysymysten vastaukset ilmestyvät plus-merkistä ja menevät piiloon rastista.

4. Sisällön personointi

Mitä enemmän sisältöä sivustolla on, sitä todennäköisemmin käyttäjää ei kiinnosta suurin osa tarjonnasta. Jotta käyttäjille voisi tarjota personoitua sisältöä, on ensiksi tunnistettava kohderyhmänsä ja niiden perusteella määrittää eri segmenteille omia käyttäjäpolkuja. Personointia voi tehdä esimerkiksi hyödyntämällä edellä mainittua tummaa tilaa, mutta sisällön kannalta oleellisinta on, että jokainen näkee juuri sellaista sisältöä, mitä haluaa tai tarvitsee. Esimerkiksi jokaisen Facebookin tai Instagramin käyttäjän päivitysvirta on yksilöllinen omien seurattavien tilien perusteella.

Markkinoinnin automaation työkalut, kuten esimerkiksi HubSpot, helpottavat personoidun sisällön tarjoamista, mutta luonnollisesti automatiikka vaatii taustalle myös reippaasti dataa. Yksinkertaisimmillaan kävijälle voidaan luoda yksilöllinen käyttäjäkokemus mahdollistamalla tuote-, palvelu- tai yhteyshenkilönäkymässä suodatus käyttäjälle mielekkäiden kriteerien perusteella ja linkittämällä ristiin toisiinsa liittyviä sisältöjä.

5. Vaihtoehtoiset yhteydenottotavat

Etenkin B2B-yrityksien, joiden varsinainen liiketoiminta ei keskity verkkoon, verkkosivustoilla näkee usein geneerisiä lomakkeita, joilla pitäisi saada tarjouspyyntöjä, yhteydenottoja, palautetta, tukipyyntöjä, reklamaatioita jne. "Yhden koon lomake" piilotetaan lisäksi usein paikkaan, josta käyttäjä sitä ei ainakaan vahingossa löydä, joten yhteydenottojen määrä pysyy alhaisena. Ja koska puhelinsoittoja ja sähköpostiviestejä ei osata lukea sivuston ansioksi, verkkosivustoa ei nähdä varteenotettavana myyntikanavana.

Sivustolle upotettavat chat-ikkunat ovat mahdollistaneet reaaliaikaisen asiakaspalvelun, mutta harvalla yrityksellä on resursseja päivystää chatin ääressä. Mikäli chat-kyselyihin vastaaminen ulkoistetaan kolmannelle osapuolelle, kiperät kysymykset jäävät vastauksitta ja kävijä turhautuu. Kysymyksiin vastaavien tekoälyjen kehittäjille suomen kielikin saattaa olla turhan harvakseltaan puhuttu ja vaikea, joten Sirin tai Alexan kaltaista palvelua ei kannata hetkeen odottaa.

Yksi vaihtoehto liidien keräämiseen ja käyttäjän ohjaamiseen haluttuihin sisältöihin löytyy jostain perinteisten lomakkeiden ja chattien välimaastosta. Lomakkeen voi ”naamioida” chatiksi, jossa käyttäjällä on mahdollisuus valita keskustelunavaus kirjoittamisen asemesta muutamasta vaihtoehdosta ja chat osaa arpoa seuraavat vuorosanansa käyttäjän valintojen perusteella. Kun kävijä pääsee vuorovaikuttamaan sivuston kanssa klikkailemalla kustannuslaskuria tai ”chattia”, laskee kynnys ottaa yhteyttä. Vastaukset kannattaa suunnitella niin, että liidin poimineen myyjän ei tarvitse kartoittaa enää alusta asti. Jatkossa näemme varmasti useita muitakin kekseliäitä tapoja ottaa yhteyttä (ja käsitellä yhteydenottoja) helpommin.

Yhteydenottolomake toimii todennäköisesti paremmin, jos se ei muistuta käyttäjää Kelasta ja on sijoitettuna relevantin sisällön yhteyteen.

Laita käyttäjä etusijalle

Verkkosivustoa uudistettaessa on hyvä pitää mielessä, että teknologia kehittyy kiihtyvällä tahdilla ja kaikkien trendien perässä ei kannata tai ehdi juosta. Parempi käyttökokemus on kuitenkin aina muodissa, joten jutun vinkit kannattaa painaa mieleen. Hyvin rakennettu verkkosivusto ei ole ikuinen, mutta kun tekee pohjatyön ja asiakaskokemuksen mittaamisen oikein, on tulevien uudistusten tekeminen verrattavissa pieneen pintaremonttiin talon purkamisen ja uudelleenrakentamisen asemesta.

Kirjoittaja

WordPress-taituri ja sivustokehittäjä, joka uskoo verkkosivujen selkeään funktioon. Oppii mielellään uutta ja koodaa saavutettavia ja mitattavia sivustoja. Toimii web-projekteissa tulkkina tiimien välillä.